20.04.2026 - Ympäristö

Luonnon monimuotoisuutta edistävä hanke etenee – paahdeympäristöalue kaksinkertaistuu

Raaseporin Energia ja Karjaan Puhelin jatkavat yhteistä työtään luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi alueella. Björknäsin aurinkovoimalan alueella Tammisaaressa hanke siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen, kun paahdeympäristöä laajennetaan kaksinkertaiseksi aiempaan verrattuna.

Hanke käynnistettiin elokuussa 2024 tavoitteena ennallistaa paahdeympäristö – elinympäristö, joka on erityisen tärkeä monille kasvi- ja hyönteislajeille, jotka viihtyvät avoimilla, aurinkoisilla ja hiekkapohjaisilla alueilla. Tällaiset elinympäristöt ovat käyneet Suomessa yhä harvinaisemmiksi, muun muassa rehevöitymisen vuoksi, mikä johtaa maiseman umpeenkasvuun.

Aurinkovoimalan alue soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen hiekkapohjansa ansiosta, sillä se on osa Salpausselän reunamuodostumaa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa maaperää valmisteltiin poistamalla pintamaa ja luomalla luonnonmukaisia rakenteita, kuten kivi- ja risukasoja, jotka tarjoavat suojaa ja elinpaikkoja hyönteisille ja muille pieneliöille. Tämän jälkeen alueelle kylvettiin monipuolinen valikoima luontaisesti Suomessa esiintyviä kasvilajeja.

Kesällä 2025 alueella tehtiin suunniteltuja hoitotoimenpiteitä, ja tulokset osoittavat kehityksen edenneen hyvään suuntaan. Elokuussa tehdyssä kartoituksessa havaittiin yhteensä 40 paahdeympäristön kasvilajia – kahdeksan lajia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa hankkeen alkuvaiheessa kylvetyistä kasveista on vakiintunut alueelle, ja monien lajien yksilömäärät ovat kasvaneet merkittävästi.

Alueella viihtyviä lajeja ovat muun muassa kangasajuruoho, mäkimeirami, neidonkieli, nurmikohokki, ruusuruoho, kelta-apila, keltamatara, mäkitervakko, keltamaite ja ketoneilikka – kaikki tyypillisiä kuiviin ja aurinkoisiin ympäristöihin sopeutuneita lajeja. Samalla vieraslajien torjunnassa on onnistuttu, eikä alueella enää havaittu esimerkiksi lupiinia tai kanadanpiiskua.

– Kehitys näyttää erittäin lupaavalta. Se, että näin monet lajit ovat vakiintuneet ja lisäksi runsastuneet, osoittaa tehtyjen toimenpiteiden olleen tehokkaita, todetaan työn seurannassa.

Paahdeympäristön kehittyminen on kuitenkin pitkäjänteinen prosessi. Jotta toivotut lajit pääsevät kunnolla vakiintumaan ja leviämään, tarvitaan jatkuvaa hoitoa. Tulevina vuosina aluetta hoidetaan kohdennetuin toimenpitein, joissa kasvillisuutta ohjataan valikoivalla kitkennällä lajintuntemukseen perustuen.

Samaan aikaan hankkeen seuraava vaihe on käynnissä – laajennetun alueen valmistelutyö ja kylvö on valmis. Alueelle kylvettiin 37 paahdeympäristöön sopivan ketokasvilajin siemeniä, esimerkiksi kangasajuruoho, ketomaruna, keltamaite, isomaksaruoho, nurmikohokki, mäkitervakko ja neidonkieli. Siemenet on kerätty luonnonvaraisista kasvustoista Lounais-Suomesta. Paahdeympäristöalue on nyt kaksinkertainen aiempaan verrattuna, mikä parantaa entisestään edellytyksiä uusien lajien asettumiselle ja elinvoimaisen kokonaisuuden kehittymiselle.

Hanke on konkreettinen esimerkki siitä, miten uusiutuvan energian tuotanto voidaan yhdistää aktiivisiin luonnonhoitotoimiin. Tavoitteena on luoda kestävä ja lajistoltaan rikas paahdeympäristö, joka edistää luonnon monimuotoisuutta alueella – rinnakkain energiantuotannon kanssa.